Muutamat ystävät ovat kyselleet, että millaista se arki siellä Malesiassa oikein on. No, minäpä kerron näin oikein blogitekstin muodossa...
Tuomo on töissä yleensä keskimäärin noin klo 9-17, ellei ole jotain poikkeuksellista, kokouksia tms. Sillä välin me yritetään Hekun kanssa keksiä mieluisaa tekemistä ja täytyyhän toki arkiaskareet hoitaa ihan samalla tavalla kuin Suomessakin. Täällä tosin arkea helpottaa monikin asia, kuten esimerkiksi kerran viikossa käyvä siivoja ja kotiovelle tuleva ruokatilaus paikallisesta ruokakaupasta. Myöskin lasten kanssa touhuaminen on täällä erilaista ja sisäily on Suomeen verrattuna aivan eri luokkaa. Eniten kaipaan täällä juuri sitä raitista ilmaa, leikkipuistoja ja niissä olevia muita lapsiperheitä. Täällä liikutaan kaikkialle autolla ja taksilla, joten kävelymetrejä ei paljoa päivän aikana tule, paitsi ostoskeskuksissa ;) Kaikissa ostoskeskuksissa on sisäleikkipaikkoja, semmosia mini Hop Loppeja, missä lapset kyllä viihtyvät, mutta kyllä ulkona olisi silti kivempi olla.
Meillähän on tässä meidän condossa eli kerrostaloyhtiössä kaksi erilaista lasten leikkipaikkaa sekä uima-allas-alue. On kiipeilytelinettä, liukumäkeä, keinuja. Mutta voin kertoa, että kun ulkona on koko ajan vähintään 30 astetta lämmintä, niin ei me paljoa siellä olla, koska tulee NIIN kuuma ja yleensä me poistutaankin siinä vaiheessa kun ollaan juotu vesipullot tyhjiksi, yleensä ollaan semmosen puol tuntia-tunti.
Uima-altaalla me viihdytään yleensä kauemmin kuin tuo aika, mutta niin kuin joku kysyikin, että voiko siihen kyllästyä niin kyllä voi. Tässä loppusyksystä ja nyt tässä alkutalvella on tapahtunut sellainen jännä valoilmiö, että meidän altaalle oikeesti paistaa aurinko! Ja se paistaa klo 12-18. Ihmeteltiin keväällä ja kesällä sitä, että kyllä on onnistuttu rakentamaan talot sillä tavalla, ettei koskaan paista altaalle aurinko. Ajateltiin sen kuitenkin olleen tarkoitus, koska altaalla ei ollut koskaan ketään ja täällähän ei kukaan paikallinen halua ruskettua. Mutta nyt on tosiaan tapahtunut muutos ja uima-altaan vesikin on auringon lämmittäessä huomattavasti lämpimämpää. Hekulla on vielä kellukkeet ja ne pysyvät kyllä todella tiukasti käsivarsissa jos häneltä kysytään. Lasten altaassa on niin matalaa, että siellä niitä ei tarvita kun pääsee muutenkin uimaan käsipohjaa.
No niin, meinaan taas eksyä aiheesta. Takaisin arkeen. Ruokakaupat. Täällä siis useampi kauppa toimittaa ruokaa kotiin, mutta me ollaan valittu se halvin, ja nimenomaan juomaveden takia. Täällä olisi kaikenlaisia masiinoita, jonka ostamalla vedet kuljetettaisiin kyseisen puljun kautta suoraan kotiin, mutta koska semmosen masiinan sijoittaminen olisi jotenkin hankalaa pistorasioiden puuttuessa, olemme päätyneet tilaamaan veden 1,5l pulloissa. Niitä on helppo säilyttää jääkaapissa ja ottaa sitten myös altaalle mukaan tms. En silti kyllä ole mielissäni siitä tyhjien pullojen määrästä, mitkä menee roskiin. Yksi ystävä täällä kertoi tilaavansa nykyään vedet tietyltä vesifirmalta ja he kuulemma myös kierrättävät pullot, ehkä olisi syytä siirtyä siihen. Varsinkin kun jätettä tulee muutenkin enemmän kuin tarpeeksi. Täällä menee kaikki samaan roskikseen risoista lampuista banaaninkuoriin! Joku tiesi kertoa, että tämmösissä taloyhtiöissä joku olisi palkattu jonnekin kellariin niitä roskiksia availemaan ja lajittelemaan, mutta sitä on jotenkin vaikea uskoa...
Veden lisäksi me tilataan ruokakaupasta muut juomat ja vähän milloin mitäkin. Myös pakasteet on kätevä tilata niin ne pysyvät jokseenkin kylminä kotiin asti tässä helteessä. Tähän väliin on hyvä kommentoida, että täällä ei tosiaan pahemmin harrastella mitään kylmäkalleja. Löysin ensimmäiset kylmäkallet noin reilu kuukausi takaperin yhdestä japanikaupasta. Että näin. Toistaiseksi ollaan kyllä vältytty ruokamyrkytyksiltä...kop kop. Tämmöisen ruokakuljetuksen toimitus tosiaan maksaa n.2,5e ja se maksetaan vastaanottaessa kortilla. Todella kätevä systeemi ja jos he ovat tuoneet jotain väärin niin saa sen siinä samantien palauttaa ettei otakaan. Tosin monet varmaan ovat lukeneetkin näistä mun mokista facebookin kautta: luulin tilanneeni 200g valkosipuleita ja niitä tulikin sitten 2kg. Niistä on edelleen aika paljon jäljellä. Perunoita tuli silloin samalla kerralla se 3 kpl kun niitä olisin voinut ottaa sen 2kg. Silloin en huomannut tarkistaa muovipussien sisältöä niin tarkkaan, sen jälkeen on tullut muutaman kerran syynättyä ennen maksua.
Tämä kauppaketju, mistä me tilataan, ei toimita kotiin kuitenkaan alkoholia eikä non halal tuotteita. Non halal -tuotteet ovat tässä kaupassa muutenkin eri osassa kauppaa ja ne pitää maksaakin sen osan kassalle. Se on täällä aika yleinen käytäntö. Non halal ja halal käsitteet liittyvät islamin uskoon ja islamin uskoiset eivät saa syödä näitä non halal tuotteita, koska ne ovat valmistettu eri tavalla ja non halal -tuotteisiin kuuluu mm. possun liha, mikä on heidän uskonnossaan saastaista ja kiellettyä. Tämän johdosta poikkeamme kaupassa ostamassa leikkeleet ja jauhelihat ym. erikseen ja usein myös hedelmä- ja vihannes tarjonta on parempi tietyissä kaupoissa parempi kuten myös leivät. Ylipäänsä ekspattien suosimissa kaupoissa on parempi tarjonta esim. leivistä ja juustoista. Nämä saattavat myös olla muutoin kalliimpia kauppoja.
Ruoka maksaa täällä aika saman verran kuin Suomessa. Riippuu toki hyvin paljon siitä mitä syöt. Juustot ja ylipäänsä maitotuotteet ovat kalliita ja raejuustoa täältä ei saa, joten sitä pitää sitten Suomessa käydessä syödä joka välissä. Heh heh. Hedelmä- ja vihannesvalikoima on parempi täällä ja myöskin halvempi. Tässä puolen vuoden aikana olen oppinut jo löytämään sellaiset hyvät ruokakaupat ja tiedän mistä mitäkin pystyy ostamaan. Iso aukko on kuitenkin vielä mm. siinä, että ostaisimme jotain kalatiskiltä. Olen tähän mennessä uskaltanut ostaa vain lohta, kaikki muu on näyttänyt jotenkin epämääräiseltä ja täällä usein kaupoissa on aika järkyttävä haju juuri näistä tiskeistä ohi mennessä. Ehkä vielä joskus uskaltaudun kokeilemaan jotain...
Nyt kun olen tarpeeksi paasannut ruokakaupoista, onkin luonteva tapa siirtyä aiheeseen ulkona syöminen. Se on täällä halpaa ja yleistä ja arkeen kuuluvaa. Hekun kanssa syödään pääasiassa tässä kotona lounas, mutta iltaisin kun Tuomo tulee töistä niin lähdetään usein ulos syömään. Käymme tässä läheisten ostoskeskusten ravintoloissa. Meidän perheen syöminen maksaa keskimäärin n.60-80RM/kerta eli 15-20e ja tällöin on kyse jo siististä ravintolasta ja tässä on mukana jo Suomen Amarillon tyyppiset paikat. Katukeittiöitä ei tässä meidän lähistöllä juuri olekaan, niitä löytyy paremmin keskustasta. Niistä saa jo 10RM:llä eli n.2,5e:lla hyvän annoksen. Ulkona syöminen ei toki ole maailman terveellisintä josta pääsemmekin seuraavaan aiheeseen, joka on salilla käynti.
Meillä on Tuomon kanssa Hekun nukutusvuorot eli vuoroilloin minä ja vuoroilloin Tuomo hoitaa nukuttamishommat. Sitten kun toisella on "vapaailta" niin toinen voi tehdä mitä huvittaa, esim. käydä salilla. Mähän en aiemmin ole koskaan käynyt salilla, mutta täällä olen vähän yrittänyt ryhdistäytyä asiassa kun se on pelkän hissin painalluksen päässä. Innostus ja ryhdistäytyminen on kuitenkin ollut hyvin vaihtelevaa ja välillä ei vaan jaksa ja mä jotenkin oon sitä mieltä, että sitten kun saan vihdoin pitkän päivän jälkeen hengähtää kun H vihdoin menee nukkumaan, niin en mä halua mennä tekemään mitään niin vastenmielistä kuin salilla käynti. No, oon sitten yrittänyt käydä myös päivisin Hekun läsnäollessa, mutta tietäähän sen, ettei se nyt ihan niin tehokkaasti suju. Pieni herra on kyllä melkoisen hyvin oppinut, ettei ihan joka paikkaan saa koskea ja kiivetä ja onneksi meidän kanssa samaan aikaan ei ole kovin moni muu kuntoilija sattunut samaan aikaan.
Tämä viimeisin kuva on Hekun salaa ottama. Ollaan juuri salilta tulossa ja katsomassa postia ;)
Ai niin, yhtenä oleellisena osana meidän arkeen on kuulunut nyt syksystä lähtien leikkitreffit. Perustettiin Masun oma leikkiryhmä, johon ovat kaikki suomalaiset lapsiperheet tervetulleita. Ollaan syksyn ajan treffailtu suunnilleen kerran viikossa eri perheiden kotona ja hauskaa on ollut. Ensi keskiviikkona meillä on lasten omat joulujuhlat ja tämä jääkin ehkä viimeiseksi leikkikerraksi tänä vuonna, ellei joku innostu vielä ennen joulua järkkäilemään treffejä sitten kun me ollaan jo Suomessa.
Toinen suuri asia joka on muuttanut arkea tänä syksynä tai oikeastaan viimeisen kuukauden aikana on Kuala Lumpurin uusi Suomi-koulu. Ajatus lähti siitä, että eräs äiti kysyi minua opettamaan hänen poikaansa lukemaan ihan yksityisopetuksena. Samalla äiti mainitsi kuitenkin myös Suomi-koulun mahdollisuuden. No, minähän innostuin siltä istumalta ajatuksesta niin kovasti, että päätin ryhtyä perustamaan tänne omaa Suomi-koulua. Pienoisten kiemuroiden, koukeroiden ja yksityiskohtiin tutustumisen jälkeen pidimme perustamiskokouksen marraskuun alussa ja minä pääsin opettajaksi uuteen Suomi-kouluun. Pidämme koulua näin aluksi kerran viikossa lauantaisin 2h. Nyt alkuun meillä aloitti alkuopetuksen ryhmä, joka opettelee kirjoittamaan ja lukemaan suomeksi ja tutustumme samalla vähän Suomen luontoon, eläimiin ja juhlapyhiin. Olen ollut asiasta todella innostunut ja iloinen ja tuntuu, että olen vihdoin alkanut löytää täältä myös omaa paikkaani. Se oli pitkään kateissa kun en tuntenut itseäni tärkeäksi ja tuntui, että mun arki pyöri vaan palapelien, kirjojen ja ruoan laiton välillä. Nyt saan oikeasti ajatella aivoillani ja pitää itseni taas vähän kiinni työelämässäkin, jes! Takana on nyt kaksi opetuskertaa ja itsenäisyyspäivänä pidämme viimeisen tämän vuoden koulukerran. Kaikki on alkanut mielestäni hyvin ja lapsetkin ovat kuulemma tykänneet. Odotan kovasti tulevaa kevättä ja sen tuomia uusia juttuja.
Tänään on ensimmäinen adventti. Ei kyllä yhtään tunnu siltä. Kävimme yksillä joulumarkkinoilla ja kiertelemässä Central marketilla josko mukaan olisi tarttunut joululahjoja. Tuntuu, että tulee kiire, vaikkei haluisi. Suomeen lähtöön on nimittäin enää 10 päivää aikaa, iik! Todella jännää ja todella ihanaa. Ennen nukkumaan menoa meidän olohuoneeseen ilmestyi Hekulle joulukalenterin ensimmäiset kymmenen pussukkaa, saa nähdä mitä tonttu niihin öiden aikana tuo ;)
