Muuttokuorma ja ensimmäisiä jäähyväisiä

Viikonlopun saldona saatiin aikaiseksi eilen lähtenyt muuttokuorma. Maksimimäärä meidän perheen osalta oli kolme kuutiota, mutta se mahtuikin 1,6 kuutioon. Muuttofirma kävi eilen pakkaamassa tämän läjän ja se lähti lentorahtina kohti Kuala Lumpuria. Jännää! Toisaalta suuri helpotus, ettei tarvitse enää miettiä, että mitähän vielä lisäisin tai poistaisin tai sittenkin lisäisin. Nyt se mitä jää Suomeen, sitä ei enää tarvita.

Itsellä lähtöön on vielä tasan kuukausi joten on ruhtinaallisesti aikaa heittää kamaa roskiin, uffille tai pakata säilöön. Jätesäkkejä on kyllä täyttynyt aika ahkerasti viime aikoina. Välillä tuntuu hirveeltä heittää tavaraa ihan roskiin....kaikkea sitä ihminen hamstraakin. Hekku oli hoidossa su-ma ja ihmettelikin eilen kotiin palatessaan, että missä "junatata" on. Selitin, että se lähti muuttokuormassa Malesiaan, ei kyllä varmaan ymmärtänyt :)

Ensimmäiset kyyneleetkin on jo vieritetty jäähyväisistä. Itse näin viikko takaperin muutamia kavereita, joista tiesin etten enää näe heitä ennen meidän lähtöä. Ajattelin, etten vielä rupeaisi pillittämään, mutta kuinkas sitten kävikään...Olen saanut myös niin liikuttavia läksiäislahjoja ja runoja, etten voisi olla liikuttumatta. Ihania ystäviä <3 Tuomo kävi eilen tapaamassa mammaa ja pappaa viimeisen kerran ennen lähtöä ja myönsi hänkin tirauttaneensa ensimmäiset kyyneleet.

Varatut lentoliput

Viime syksynä mieheltä kysyttiin töissä kiinnostusta ulkomaankomennuksia kohtaan. Muistan, että syksyllä pohdimme asiaa paljonkin, mutta lopulta pitkän odottamisen jälkeen unohdimme koko jutun. Ajattelin, että ehkä on parempi nyt vaan keskittyä muihin tärkeämpiin asioihin ja mennä elämässä muutoin eteenpäin.

Vuoden alussa sain yhtäkkiä töitä ja olin innoissani päästessäni vihdoin aloittamaan työuran pitkien opiskelujen ja kotona olemisen jälkeen. Helmikuun lopussa T sai sitten puhelun, jossa kysyttiin, lähtisikö hän perheensä kanssa Malesiaan kahdeksi vuodeksi. Puhelu tuli perjantaina ja saimme aikaa miettiä viikonlopun yli. Tottakai me haluttiin lähteä. Kaksi vuotta tuntui aluksi pitkältä ajalta, mutta toisaalta erittäin kiehtovalta. Kahdessa vuodessa ehtisi kunnolla tutustua uuteen kulttuuriin ja uusiin maisemiin sekä saada varmasti huikeita kokemuksia.

Tämän puhelun jälkeen on ehtinyt jo jonkin verran tapahtuakin. T kävi tutustumismatkalla Kuala Lumpurissa etsimässä meille asuntoa ja ollaan valittu se meille mieluisin kaikista vaihtoehdoista. Olo on kuin jollain kroisoksella, sillä asunnot eivät suinkaan ole mitään pieniä loukkuja vaan avaria, hienoja, suuria ja uusia asuntoja kerrostaloissa. Kaikissa huoneistoissa on palvelijan huoneet ja jokaisella makuuhuoneella on oma wc ja kylpyhuone. Taloyhtiöissä on uima-altaat, kuntosalit ja leikkipaikat vapaassa käytössä. Lisään kuvia myöhemmin...

Uudelle elämälle, muutokselle ja jännitykselle sinetin toivat varatut lentoliput Helsingistä Kuala Lumpuriin. T lähtee jo 2.5 ja minä H:n kanssa perässä 28.5. Muuttofirma kävi maanantaina katsomassa läjää tavaroista, jotka on lähdössä. Tulevat sitten reilu viikon päästä laittamaan ne pakettiin ja ne lähtevät siitä sitten kohti meidän uutta kotia. Tuotti pikkasen hankaluuksia päättää mitä ottaa mukaan :) onneksi vielä on aikaa lisäillä....

Suurimman kiven sydämeltä pudotti vuokralaisen löytäminen meidän nykyiseen asuntoon. Meillä oli ilmoituksia siellä täällä ja aluksi ei kuulunut kenestäkään mitään. Sitten yhtäkkiä tuli jopa kolme puhelua ja kaikki he kävivät katsomassa asuntoa. Yksi oli kuitenkin ylitse muiden ja saatiin paperit allekirjoitettua. Tästä on hyvä jatkaa asioiden järjestelemistä.

-Heta-