Pitkästä aikaa osa 2

No niin, nyt palaan kesken jättämääni tarinaan. Kertomatta jäi siis viime kerrasta vielä vesipuistoreissu ja Chinatown. 

Vesipuisto onkin täällä jo kertaalleen esitelty, mutta tällä kertaa meillä oli kamera mukana vedessäkin, joten ajattelin postata vähän kuvasatoa reissulta niin ei tule kovasti toistoa. Mummo oli tällä kertaa meidän mukana, joten pääsimme Tuomon kanssa myös kokeilemaan kaikki hurjimmatkin liukumäet. Sunway Lagoonissahan väitetään olevan maailman suurin vesiliuku, Vuvuzuela, sitäkin siis testattiin. Kuva lainattu heidän sivuiltaan, eihän tuollaista olisi itse mitenkään saanut otettua ;)

Meno oli melkoista, mutta hauskaa kuitenkin. Kumilauttaan mahtuu semmoset 6-8 henkeä ja sitten se tulee ensin tuon putken tosta ja laskee sitten hurjasti tonne töttöröön ja liukuu puolelta toiselle niin että mahanpohjasta vihlasee pariin kertaan ja sitten on vielä putki josta tulee ulos altaaseen. Mulla kävi ensimmäisellä kerralla vähän huono tuuri kun painopiste osui niin, että olin koko ajan selkä menosuuntaan, onneksi toisella kertaa pääsin näkemään mihin oltiin menossa :D

Vesipuistossa on erilaisia alueita. Kahdella eri lastenalueella on kaikenlaisia vesiliukumäkiä ja vesipyssyjä.

Hekku paineli tuolla kyllä menemään sellasella vauhdilla että tuli ihan hiki katsellessa. Eikä pelännyt MITÄÄN :)

Aaltoallas ja tekoranta kuuluivat myös vesipuiston anteihin.

 Altaan yllä kulki riippusilta ja tuolta mistä silta lähtee, saa myös vaijeria pitkin valjaissa roikkuen laskea altaan ylitse hurjaa vauhtia. Nämä kuuluu siis extreme-parkin antiin, siellä ei käyty.

Samalla lipulla pääsee siis vesipuiston lisäksi myös huvipuistoon ja eläinpuistoon joten olihan sielläkin käytävä taas. Eläinpuisto ei kierretty niin perusteellisesti kuin viime kerralla, mutta huvipuistossa päästiin käymään nekin laitteet mihin ei voitu Hekun kanssa viimeksi mennä kuten vuoristorata.

Hupipuistosta kotiuduttuamme käväisimme vielä yhdessä päivällisellä ja siellä saatiin Tuomon kanssa vielä ajatus illalla ulos lähtemisestä. Ihan kahdestaan! No, tuumasta toimeen, pian oli kotona vaatteet vaihdettu ja odoteltiin taksia alaporteilla. Käytiin vähän katsastamassa Kuala Lumpurin yöelämää kuuluisalla baarikadulla Changkatilla. Kyllä oli mukavaa :)

Seuraavana päivänä käytiin vielä katsastamassa Chinatown. Oltiin oltu siellä kerran aiemmin, joten tiedettiin jo mitä sieltä löytyy jne. Itse odotin siltä jotenkin enemmän. Yksi katu ja pari poikkikatua siihen lisäksi, ja ihan täynnä kaikkea feikkiä. Fiilis oli sama kuin aikoinaan Tallinnassa Mustamäentorilla tai mitä näitä etelän reissuja on tullut tehtyjä, markkinameininki. Joka toinen huutelee ja ehdottelee uutta laukkua, lompakkoa, kenkiä, vaatteita, dvd:itä. En tykkää tinkimisestä joten ei yhtään mun paikka. Onneksi olin kuitenkin saanut kuulla Peter Hoesta, joka oli kuulemma ihana sisustuskauppa Chinatownin ytimessä. Se oli kuitenkin hankala löytää, mutta lopulta etsimisen arvoinen. Googlettamalla Peter Hoe Beyond pääset fiilikseen, ihania sisustusjuttuja, tyynyliinoista huonekaluihin ja servettirenkaisiin. Tyyli on hyvin aasialainen, mutta samalla myös hauska kun useiden kankaiden kuoseissa on esimerkiksi paikkojen nimiä Kuala Lumpurin alueella. Itselleni tarttui mukaan onneksi vain keittiöpyyhkeitä. Aion viedä jokaisen meillä täällä vierailevan kyseiseen paikkaan, niin kaunista siellä oli ja ihania tuliaisia ostettavaksi.

Pitihän mummolle kuuluisa trampoliinipuistokin näyttää. Suuntasimme siis sinne yhtenä arkiaamupäivänä pomppimaan tunniksi. Kyllä maistui tuorepuristettu mehu hyvältä hyppimisen päätteeksi.

Pari viimeistä päivää on olleet meillä aika ikävän täyteisiä. Mummo lähti torstaina koti-Suomeen ja se oli Hekulle kova paikka. Olisi halunnut saattaa mummoa vielä pidemmälle ja sitten kun piti kädestä irrottaa niin voi sitä itkua, lopulta kaikki itkettiin. Hekku huusi haluavansa äkkiä Suomeen. No, onneksi itku helpotti lopulta kun mentiin katsomaan lentokoneita ja lentokenttäjunaa. Tämän jälkeen käytös on ollut kyllä uhmakkainta mitä tähän mennessä on koettu ton tyypin kanssa. Ekana mummottomana päivänä tavarat lenteli ja mä olin kuin joku kissojen raapimapuu ja iskujen kohde. Lisäksi mun olis pitäny koko ajan mennä pois. No, eihän tuo ole ihmekään kun on saanut nautiskella kaks viikkoa täyttä jakamatonta huomiota, että olisihan tuo normaali reaktio ihan Suomessakin jos olisi saanut olla jonkun kanssa noin pitkän ajan putkeen. Nukkumaanmenokin on ollut melko haastavaa. Tuolla se tälläkin hetkellä huutelee, että haluaisi mun viereen ja "äiti voisi tulla mun kanssa tänne", ja kello on pian 22:30. 

No mutta, pian alkaa taas uusi viikko ja tiedossa on muutamat eri treffit äitien kanssa, ihanaa! Kävin tänään yhdessä kirjakaupassa pyörimässä ja siellä oli jo jouluaskarteluun kaikenlaista myynnissä. Hurjaa! Täällä olen varsin pihalla vuodenaikojen vaihtelusta enkä vieläkään käsitä että ensi viikolla on tosiaan LOKAKUU. 

Ensi kertaan! 

Pitkästä aikaa...

...saan aikaiseksi blogitekstin. Olen muutamalle kaverille jo viesteissä kertonutkin, että on ollut vähän blogitaukoa, monestakin syystä. Ensin oli jonkin aikaa sellainen tyhmä fiilis, ettei oikein keksi mitään kerrottavaa, enkä jaksa lätistä mitään arkipäiväistä. Ehkä oli taas joku ahdistuskausi, joita täällä tuntuu riittävän. Sitten tuli kylään kauan odotettu mummo. Hekku on ollut tohkeissaan, kun on joku joka jaksaa leikkiä ja touhuta ja tehdä sen seitsemännen kerran saman palapelin uudelleen. Mummo on myöskin laittanut joka kerta nukkumaan viimeiset kaksi viikkoa, saa nähdä miten suu pannaan torstaina kun mummo lähtee kotimatkalle. Ei taida H sitä oikein vielä ymmärtää, totuus iskee päin pläsiä sitten varmaan aika voimakkaasti, mutta siihen olla asennoiduttu, nyt otetaan kaikki ilo irti vielä kun voidaan. Seuraavaksi voidaan ruveta odottamaan marraskuuta jolloin saapuu toivottavasti seuraavat vieraamme ja joulukuussa onkin Suomen vierailun vuoro.

Mitä onkaan sitten pitänyt sisällään viimeiset kaksi viikkoa tai peräti kolme-neljä? Nyt mummon kanssa ollaan käyty vesipuistossa, KL towerissa, lintupuistossa ja Chinatownissa sekä lukuisissa ostoskeskuksissa. Ollaan siis pyöritty tässä KL:n alueella. Mummolle oli tärkeintä nähdä Hekkua ja viettää mahdollisimman paljon aikaa hänen kanssaan joten emme lähteneetkään suunnittelemaan mitään pidempää reissua ja ne olisi pitänyt sijoittaa sitten viikonlopuille kun Tuomokin olisi ollut vapaalla. 

Reilu viikko sitten lauantaina 13.9 oli Malesian suomalaisyhdistyksen eli Masun rapujuhlat. Itse innokkaana ihmisenä liityin Masun hallitukseen tuossa taannoin ja pääsin heti osallistumaan järjestelyihin. Mun nakkina oli ottaa ilmoittautumiset vastaan, kirjoittaa osallistujille nimilaput rintaan ja tehdä pirskeiden salaatit. Olin kyllä innoissani saadessani vähän äksöniä ja ryhtiä elämään. En ollut koskaan aikaisemmin ollut rapujuhlissa, joten tämä oli siinäkin mielessä mielenkiintoinen kokemus. Juhlat oli tosi kivat, viihdyttiin ihan aamun pikkutunneille saakka. Ja mikä mukavinta, saimme juhlia Tuomon kanssa kahdestaan ilman Hekkua, ja nautittiin kyllä täysillä vapaa-ajasta mummon hoitaessa Hekkua kotona. 

Mummo toi mukanaan paljon uusia leluja Hekulle. Tyyppi on ollut aika pyörryksissä kaikista yllätyksistä, mitä mummon laukusta on putkahdellut tässä muutaman viikon aikana. DVD-kokoelmakin on kokenut melkoisen uudistuksen, pitäisi kaiketi laittaa Suomeen päin menemään sellaisia, joita on täällä katsottu jo sen 150 kertaa. No, antaa nyt nauttia sitten, ei sitä oikein voi kieltääkään. Hekulla oli 11.9 nimpparitkin ja niitä juhlittiin tietysti minkäs muunkaan kuin Mikki-kakun ja ruisleivän kera ;) 

Kuvassa näkyvät Postimies Pate -lelut tulivat nimpparipaketeista. Täällä on pyörinyt kyllä semmonen erikoislähettipalvelu että :D on kuljetettu millon mitäkin tuolla helikopterilla. Tässä vähän tunnaria fiilistelyyn: Postimies Paten erikoislähettipalvelu

KL Birdparkissa eli lintupuistossa pääsee katsomaan lintuja todella läheltä ja tepastelemaan heidän kanssaan puiston kujilla. Alueen päälle on rakennettu iso verkko, jotta linnut eivät pääse karkuun. Tila ei kuitenkaan tunnu tippaakaan ahtaalle, puisto onkin luokiteltu maailman suurimmaksi tuollaiseksi, jossa linnut pääsevät vapaasti elelemään. Puistossa on yli 3000 lintua ja 200 eri lajia. Ainoat linnut, jotka olivat häkeissä oli papukaijat. Välillä tuntui kyllä aika pelottavalta se, että riikinkukot valtavine pyrstöineen tepastelivat muutaman sentin päässä tai että linnut lentelivät päiden yli vapaasti. Seuraavat kuvat puhuvat puolestaan:

Mummolla oli nimipäivä viikko sitten maanantaina ja kävimme eräässä kahvilassa herkuttelemassa sen kunniaksi. 

Viime tiistaina täällä vietettiin puolestaan Malesian päivää ja se oli vapaapäivä myös Tuomolle. Kävimme KL-towerissa katsomassa maisemia ja muutenkin pyörimässä keskustassa. Ilma oli tosin kovin sumuinen, mutta kiva se oli tuokin torni kokea ja nähdä maisemia korkealta. Jännä miten korkeus ei täällä paljoa päätä huimannut, johtuisiko sitten siitä, että ympärillä on kaikennäköisiä pilvenpiirtäjiä. Mun mielestä esim. Berliinin tv-torni tai Näsinneula ovat tuntuneet paljon korkeammilta kuin tämä. 

Näköalatasanteen seinällä oli listattuna vierekkäin maailman korkeimmat tornit. Tässä neljä korkeinta. Tuohon kolmanteen me pääsemmekin kenties vierailulle kun menemme Saaran luokse kylään ;) 

Taidan jättää seuraavaan kertaan tarinat vesipuistokäynnistä ja Chinatownista, nyt täytyy mennä! Palaan pian asiaan! ;)