Vuosi sitten...

saavuimme Malesiaan väsyneinä matkasta, samalla innostuneina ja samalla kauhistuneina. Mitenhän täällä nyt sitten pitäisi elää? Ja hei, missä on lähin ruokakauppa? Ja öö, miten mä kulutan arjen tunnit täällä pienen miehen kanssa Tuomon ollessa töissä. Siitä se sitten lähti käyntiin vähitellen...

Hekku ja Tuomo 29.5.2014

Vuoteen on mahtunut iloja, suruja, ahdistuksia, hauskuutta, uusia huimia elämyksiä ja kaikenlaisia kokemuksia, matkustelua, upeita hiekkarantoja ja kaupunkeja, uusia ystäviä, uusia tapoja, uusia kulttuureja ja käytäntöjä, ihan uusi arki. On ollut erilaista olla taas kotona kun kerkesi jo palata työelämään Hekun syntymän jälkeen ja nyt keväällä kun Hekku aloitti päiväkodin, tuntuu että elämä on taas saanut ihan uuden suunnan täällä. Semmosta. Tässä vaiheessa voi todeta, että onneksi tänne oikeesti tultiin pidemmäksi aikaa kuin vuodeksi, koska nyt olisi liian haikeaa jättää taakseen kaikki, mitä on tänne rakentanut. Tärkeimpänä varmasti uudet tärkeät ja läheiset ystävyyssuhteet ja Suomi-koulu. Ja ylipäänsä se arki, missä nyt jo pärjää ihan eri tavalla kuin vuosi sitten. Hymyssä suin odotetaan kuitenkin jo kesälomaa, joka koittaa kesäkuun lopulla. Sitten on edessä pitkä Suomi-loma ja Suomessa rakkaat ihmiset <3

Tämä toukokuu vierähti tässä melkoisella vauhdilla. Äitienpäivänä oltiin Masun järjestämällä äitienpäiväbrunssilla keskustan Corus hotellissa. Brunssi oli tosi kiva, lapsille oli järjestetty ohjelmaa koko ajaksi, oli pelle ja ilmapallotaiteilijoita, musiikkia, tanssia, rakentamista ym. Hekku osallistui "tanssikilpailuun" ja sai siitä palkinnon ja osallistuttiin myös koko perheen kilpailuun, missä piti rakentaa kasasta pillejä ja maalarinteippiä mahdollisimman korkea pystyssä pysyvä torni. Tultiin kolmanneksi! Hauska kokemus sekin. Buffet oli hyvä ja monipuolinen, kuvat ruoista ovat minut tuntien keskittyneet vaan jälkiruokapöytään ;)

Toukokuussa olen käynyt myös treffeillä ja ystävien kanssa viihteellä. Ja ei se elo pelkkää huvia ole ollut niin kuin monet ystävistäni tietävät, välillä täällä kaukana asuminen tuottaa kaikennäköisiä tuntemuksia. Tällä hetkellä olen kuitenkin tosi iloisella fiiliksellä ja odotan kovasti tulevaa kesää. Täällähän on toki ikuinen kesä, mutta odotan Suomen pitkiä kesäiltoja ja Sysmän mökin rauhaa ja luontoa ja hiljaisuutta <3

Viihteellä olemisesta tuli mieleeni, että tässä kuussa olen käynyt muutamaan otteeseen todella huikeessa baarissa, nimittäin Helipadillä. Se on vanha helikopterikenttä, mihin on rakennettu baari. Tai oikeastaan tasanteelle on levitetty tuolit ja pöydät ja laitettu vähän narua tolppien välille pieneksi ympäröiväksi aidaksi. Korkean paikan kammoisella ei olisi sinne asiaa. Hieno paikka joka tapauksessa ja viihtyisä!

Ja ai niin, viime viikonloppua ei saakaan unohtaa, koska oli KESÄJUHLAT :) Masu järjesti kesäjuhlat erään condon grillialueella lauantai-iltana. Ihmisiä oli huikeat 50 ja oli oikein mukava ja hauska ilta. Hekku lillui vedessä varmaan muutaman tunnin illasta ja nautti hirveästi kun oli niin paljon kavereita kerralla paikalla. Pieni mies kommentoi illalla silmät kiiluen, että "äiti! mä en oo koskaan vielä uinu iltana pimeässä!" "oli NIIN hauskaa, meillä oli huujia leikkejä" :D 

Ja lopuksi vielä herkku-uutisia. Oltiin eilen yhden uuden ystävän kanssa kiertelemässä Little Indiassa ja päädyimme siellä yhteen tavarataloon, jonka herkkuosasto oli ihan valtava. Kun näin Fazerina-patukat, meinasin seota! Oli pakko ostaa!

Siispä herkullista viikonloppu itse kullekin! 

Vapun viettoa sekä kevään ja kesän tuoksuja

Heipparallaa,

niin se kuukausi taas vierähti ennen kuin istun taas paikallani kirjoittelemassa kuulumisia täältä. Blogia on kiva kirjoittaa, mutta jotenkin mun on vaikea löytää sitä sopivaa aikaa tähän. Hekun kanssa en voi kirjoittaa yhtään, se ei anna mun edes koskea tietokoneeseen hereillä ollessaan ja iltaisin kun vihdoin saan sitä omaa aikaa niin en valitettavasti useinkaan innostu kirjoittamisesta. Silloin haluan relata ja katsoa telkkaria tai lukea jotain. Nythän olen päivisin saanut omaa aikaa Hekun ollessa päiväkodissa, mutta aika on mennyt totaalisesti muihin juttuihin. No, löpinät sikseen ja vapputunnelmiin!

Täällähän ei vappua sillä tavalla vietetä kuin Suomessa. Tämä 1.5 on kyllä vapaapäivä ja myöskin työläisten juhla, mutta ei ilmapalloja, serpentiiniä tms. Piknikillä saatetaan kyllä käydä ja perheet viettävät keskenään aikaa. Monet lähtevät myös reissuun, koska myös ensi ma on täällä vapaa, muista syistä tosin. Facebookia seuraillessa on kyllä ollut ikävä Suomen keväistä säätä ja vappuhulinoita lakituksineen ja piknikkeineen. Tilanne tuli kuitenkin tänään pelastettua kun muutamia suomalaisperheitä kokoontui vappupiknikille Lake Gardensin puistoon. Säästä ei ainakaan voinut valittaa muuta kuin sen, että ehkä ajoittain oli turhan kuuma ;) Puistoalue oli ihana, en ollut aiemmin käynyt siellä. Lapsille oli muutama reilun kokoinen leikkipuisto ja viihtyminen oli taattu myös perheen pienimmille. Pelkästään isot nurmialueet olivat harvinaista herkkua kun täällä ei tuota vihreetä niin kauheasti ole kaupunkialueella. 

Kulunut viikko on ollut täällä hyvin erilainen sillä Tuomo on ollut pitkästä aikaa työmatkalla. Viikko ei ollut kyllä edes kunnolla alkanut kun Hekku sairastui ja oltiinkin eiliseen asti "neljän seinän sisällä". Eilen uskaltauduttiin ihmisten ilmoille pikaisesti tavoitteena vappupallon osto. Niitä täällä onneksi löytyy ympäri vuoden synttäri- ja juhlakaupoista. Samalla käytiin kaupassa ja suunniteltiin vähän tämän päivän piknik-menuta. 

Valinta oli tietysti helppo. Hekun sanoin "valistin sen sen takia että olen nähny semmosen Peehentia saawilla", Nemohan sen siis olla piti. Piknik-eväiksi leivoin tonnikalapiirakan ja mokkapaloja.

Muutoin meidän arkeen kuuluu hyvää. Hekun päiväkodin aloitus on muuttanut sitä erilaiseksi ja muutos on kyllä tullut tarpeeseen. Olen saanut sitä kaivattua omaa aikaa ihan päiväsaikaan ja näin myös Suomi-koulun tunnit on valmistuneet hiukan paremman aivotoiminnan tuloksena. Väliin on myös mahtunut päiviä, jolloin en ole tehnyt mitään hyödyllistä, mutta olen mielestäni ne ansainnutkin. Hekku nauttii kovasti päiväkodista, ennen kaikkea hän on kaivannut seuraa ja järjestettyä tekemistä. Näin parin viikon jälkeen tyyppi osaa jo vaikka kuinka monta leikkilaulua englanniksi. Ja äiti on tietysti ylpeä. Ainoa, mikä päiväkodissa on negatiivista, on sinne meneminen. Aamulla silmät avatessaan Hekku ilmoittaa ensimmäisenä ettei haluaisi mennä päiväkotiin ja usein jätän ovelle rimpuilevan, karjuvan ja itkevän lapsen, mutta iltapäivällä ovesta tulee ulos pirtsakka papupata, joka kertoo kuinka kivaa on ollut. No, ehkä se tästä sitten kun kieli alkaa olemaan tutumpaa. 

Tämän tekstin otsikkoon halusin lisätä tuon tuoksu-jutun, koska jotenkin tässä viime viikkoina täällä on ollut erotettavissa ihan selkeästi kevään ja kesän tuoksuja. En tiedä, mistä sellaiset nyt yhtäkkiä ovat minun nenääni kantautuneet, mutta ovatpahan kuitenkin. Ehkä kävely päiväkotiin ja takaisin on tuonut minua lähemmäs luontoa kun kadun vierellä on kaikenlaisia puskia, puita ja nurmikkoa. Tänään piknikille lähtiessä oli ilmassa selvästi kevään ja kukkimisen tuoksu ja pieni tuulenvire, mikä on kyllä täällä kuumuudessa aika harvinaista. Viime viikolla taasen päiväkodista kotiin tullessa Hekun kanssa tuoksui mielestäni ihan keskikesältä, juhannukselta ja puusaunan lämmitykseltä. Ja voi että, tuli niin mökkiä ikävä <3 Onneksi ei ole kuin muutama hassu kuukausi enää odotettavaa!

Mukavaa vappuviikonloppua itse kullekin!