Pangkor, paikallisten paratiisisaari

Saavuimme muutamia tunteja sitten reissusta rähjääntyneenä, mutta onnellisina kotiin. Tuntuu mukavalta kun on siistiä. Reissukohteemme oli saari Malesian läntisellä rannikolla. Tästä Kuala Lumpurin liepeiltä sinne kertyi matkaa n.200km ja ajoimme sitä n.4h. Kesto yllätti meidät, mutta osan matkaa tiet oli vähän huonossa kunnossa ja ne myös ruuhkautuivat helposti. Ja kun kerran kyseessä oli saari, eihän sinne autolla pääse. Auto jäi parkkihalliin satamaan ja Lumutin satamasta ajoi puolisen tuntia kestävä lautta Pulau Pangkorille eli Pangkorin saarelle. Odotukset olivat kovat, olihan kyseessä ensimmäisen reissu veden äärelle sitten kahteen kuukauteen.

Pangkorin satamassa odotti liuta vaaleanpunaisia paku-takseja matkustajiaan. Eipä tarvinnut pahemmin odotella kun vähintään kolme kuskia oli naaman edessä kyselemässä tarvitsisimmeko taksia. Kyllä, Sandy beach resortiin. Taksit olivat täällä kalliimpia kuin Malesiassa yleensä tai meidän kotikulmilla, mutta eipähän tuo 2,5e nyt mikään paha hinta siltikään ollut useamman kilometrin matkasta :) 

Olimme varanneet hotellista pienen mökin, varauksessa oli suomennos alppimaja :) tältä se näytti:

Hotelli oli aika pieni ja näitä mökkejäkin oli vain kolme. Taustalla hotellin oma ravintola, jossa oli tarjolla aamiainen. Kävimme siellä myös ekana päivänä syömässä kun emme nopeasti löytäneet mitään muuta ravintolaa, mutta tarjonta oli ikävä kyllä surkea. Tilasimme kolme erilaista annosta ja näin ollen pöydässä oli koko ravintolan listan vaihtoehdot. Kolmea erilaista paistettua riisiä. No, menihän sekin paremman puutteessa. Kolmen päivän aikana huomasimme, että saari on näin sesonkiajan ulkopuolella tai en tiedä onko aina, hiljainen ja ravintolatarjonta ei ole mikään hulppea. Ns. muovituoli-ravintoloita oli kyllä pilvin pimein ja ne aukesivat yleensä iltaisin. Onneksi ystäväperheemme oli suositellut yhtä saaren ravintolaa etukäteen, sinne suuntasimme toisena päivänä lounaalle samalla kun otimme taksin samaiselle rannalle, joka oli lukemani mukaan yksi Pangkorin upeimmista rannoista. Kiitos Daddy´s cafen, nousi fiilikset kyllä huomattavasti tämän aterian jälkeen:

Jälleen kerran todella hyvää ruokaa ja asettelu oli mitä mahtavin mun mielestä, kauniit annokset. Tämä ravintola sijaitsi siis Teluk Nipah:lla eli Nipahin rannalla, joka on yksi Pangkorin nähtävyyksistä. Olihan ranta hieno ja tarjosi hienot mahdollisuudet uimiseen ja hiekkaleikkeihin; juuri sen mitä odotimmekin siis.

Jokainen meistä heitti siis talviturkkinsa virallisesti tällä reissulla. Se ei tosin ollut kovin inhottavaa ainakaan veden lämpötilan puolesta, merivesi kun oli lähes linnunmaitoa eli n.28 astetta. Uima-allasvesi oli vielä kuumempaa, tuntui ihan siltä kun olisi kotona lillunut kylpyvedessä. Hekku oli mielissään keksiessään uuden tempun mitä altaassa voi tehdä; reunoilta on kiva pomppia altaaseen.

Hekku vaaleine kiharoineen oli tietenkin taas nähtävyys. Sitä oli kyllä isänsäkin, jota paikalliset ensin innostuivat kuvaamaan :D huomattuaan, että samaan seurueeseen kuuluu myös pieni mies, räpsyivät jälleen kännykkäkamerat. En tiedä mihin kuvat päätyivät, mutta tärkeää tuntui olevan, että jokainen sai vuorollaan kuvan itsestään valkoihoisen kanssa.

Eilen illalla kun tultiin syömästä, räpsin vielä pari kuvaa hotellin uima-altaalta illan hämärtyessä:

Meillä oli kaikin puolin mukava reissu, vaikka täytyykin todeta, että saari on palveluiden puolesta selvästi enemmän paikallisten suosiossa. Nyt ymmärrän, miksi paikalliset matkustivat lautalla järkyttävien kapsäkkien ja kaasukeittimiensä kanssa. Kohteella olisi paljon potentiaalia kunnolliseksi turistikohteeksikin ravintoloineen ja hotelleineen, mutta aika näyttää mihin suuntaan tuo kehkeytyy. Toisaalta on ihanaa jos jossain säilyy vielä kauniit, lähes koskemattomat rannat.