Kotiuduimme eilen Thaimaasta reilun 5 päivän lomareissulta. Meillä ei ollut mitään pakettimatkaa, lennot ja hotelli oli varattuna erikseen. Hotellisuositus saatiin tutulta ja sitten vaan etsittiin mahdollisimman halvat lennot. Kuala Lumpurista Phukettiin lensi 1,5 tunnissa, koneessa tarjoiltiin jopa ruoka mennen tullen, ei siinä sitten muuta ehditykään kun oltiin jo perillä. Phuketista matkasimme Khao Lakiin ja takaisin taksilla, joka kesti noin tunnin verran. Tässä ensimmäisen päivän tunnelmia sunnuntai-illalta kun saavuimme kohteeseen:
Hotellimme Centara Seaview Resort oli rantahotelli, joka ulottui rakennuksineen jopa Khao Lakin pääkadulle saakka. Iso hotellialue piti sisällään kaksi eri uima-allasaluetta, tennis- ja squash-kentät ja päärakennuksen, josta löytyi kauppa, räätäli, lasten leikkihuone, kuntosali jne. Nyt ei kuitenkaan ollut sesonki ja se näkyi siinä mielessä, että oli hiljaista niin hotellilla kuin koko Khao Lakin ympäristössä. Monessa paikkaa rakennettiin tulevaa huippusesonkia varten. Ja olihan myöskin sadekausi, mikä näkyi muutamana päivänä oikein kunnon sateina, mitä ei voinutkaan enää kutsua kuuroiksi kun vettä tuli kaatamalla ainakin 6 tuntia. Pari päivää meidän lomasta meni siis sateen pitoon, mutta saatiin me aurinkoakin niin, että eräältä henkilöltä kuoriutuu nyt päälaen nahka ihan totaalisesti :)
Aiemmasta vierailusta Thaimaahan oli ehtinyt kulua se noin kymmenen vuotta. En ollut kuitenkaan aikaisemmin käynyt juuri Khao Lakissa. Mikään ei ollut radikaalisti muuttunut, paitsi hinnat. Aikoinaan kolme aikuista söi illallisen 10e:lla ravintolassa, nyt meidän perheen illallinen kustansi keskimäärin 25e. Mietin myös sitäkin, että voiko olla kyseessä joku Khao Lak-lisä vai se, ettei asiakkaita ole tarpeeksi niin nostetaan hintoja. En tiedä, kymmenessä vuodessa turismi on kyllä vallannut monet paikat ja sen takia kaikesta voidaan jo pyytää kovempaa hintaa. Eihän mikään tietenkään ole vertailtavissa Suomen hintoihin, mutta jäipä vaan ihmetyttämään.
Yhtenä sateisena päivänä kävimme Tsunami-museossa. Se houkutteli kovasti ja vaikka mä yleensä vihaan museoita niin oon kyllä oppinut pitämäänkin niistä jos niiden aiheet on jotenkin mulle mieluisia. Sisäänpääsy maksoi vaivaiset 2e henkilöltä. Kaksi kerrosta sisälsivät infoa tsunameista, niiden haitoista luonnolle ja sitten yksityisiä faktoja tästä kyseisestä tsunamista 26.12.2004. Lisäksi oli rahankeruu-lippaita, joilla autettiin orpoja lapsia ja videoita 2004 tsunamista ja sen jälkeisistä vahingoista. K-18-videohuoneen materiaali oli vähän liikaa. Fiilikset oli sieltä pois astuessa ja siellä ollessa vähän samanlaiset kuin aikoinaan Auschwitzin keskitysleirillä käydessä. Tuli huono olo ja kiire pois, ja mahdollisimman äkkiä. Tästä johtuen mä en edes kyennyt uimaan tuossa houkuttelevassa meressä. Hekku ja Tuomo kyllä polskivat innoissaan minkä kerkesivät, mutta mä en pystynyt. Se siitä ja seuraaviin hieman iloisempiin lomatunnelmiin :)
Kuten jo aiemmin kerroin, oli lapsille hotellissa oma leikkihuone. Sielllä Hekku olis viihtyny kaiken aikaa. Oli autoja, palapelejä, videoita, värityskuvia ja tehtiinpä me yks päivä yhteistyöllä batiikkimaalauskin.
Koska uiminen on Hekun mielestä kaikkein hauskinta, tehtiin sitä reissussa paljon. Reissun kohokohta taisi olla vesiliukumäki, jota ensin laskettiin sylissä ja lopulta tultiin hurjasti yksin alas. Ja ainakin sen 50 kertaa. Meillä oli mukana vedenpitävä kotelo kameralle, sen avulla mahdollistuivat seuraavat kuvat:
Reissusta tarttui rusketusraitojen lisäksi mukaan Tuomolle räätälillä teetettyjä kauluspaitoja ja itselleni teetetin bleiserin. Sille ei kyllä täällä ole käyttöä, mutta Suomen vierailuja odotellessa. Hienoja ovat kaikki.
Lopuksi reissun kaunein ruoka-annos: Khao Lak Pineapple Deluxe :p
Aiemmasta vierailusta Thaimaahan oli ehtinyt kulua se noin kymmenen vuotta. En ollut kuitenkaan aikaisemmin käynyt juuri Khao Lakissa. Mikään ei ollut radikaalisti muuttunut, paitsi hinnat. Aikoinaan kolme aikuista söi illallisen 10e:lla ravintolassa, nyt meidän perheen illallinen kustansi keskimäärin 25e. Mietin myös sitäkin, että voiko olla kyseessä joku Khao Lak-lisä vai se, ettei asiakkaita ole tarpeeksi niin nostetaan hintoja. En tiedä, kymmenessä vuodessa turismi on kyllä vallannut monet paikat ja sen takia kaikesta voidaan jo pyytää kovempaa hintaa. Eihän mikään tietenkään ole vertailtavissa Suomen hintoihin, mutta jäipä vaan ihmetyttämään.
Yhtenä sateisena päivänä kävimme Tsunami-museossa. Se houkutteli kovasti ja vaikka mä yleensä vihaan museoita niin oon kyllä oppinut pitämäänkin niistä jos niiden aiheet on jotenkin mulle mieluisia. Sisäänpääsy maksoi vaivaiset 2e henkilöltä. Kaksi kerrosta sisälsivät infoa tsunameista, niiden haitoista luonnolle ja sitten yksityisiä faktoja tästä kyseisestä tsunamista 26.12.2004. Lisäksi oli rahankeruu-lippaita, joilla autettiin orpoja lapsia ja videoita 2004 tsunamista ja sen jälkeisistä vahingoista. K-18-videohuoneen materiaali oli vähän liikaa. Fiilikset oli sieltä pois astuessa ja siellä ollessa vähän samanlaiset kuin aikoinaan Auschwitzin keskitysleirillä käydessä. Tuli huono olo ja kiire pois, ja mahdollisimman äkkiä. Tästä johtuen mä en edes kyennyt uimaan tuossa houkuttelevassa meressä. Hekku ja Tuomo kyllä polskivat innoissaan minkä kerkesivät, mutta mä en pystynyt. Se siitä ja seuraaviin hieman iloisempiin lomatunnelmiin :)
Koska uiminen on Hekun mielestä kaikkein hauskinta, tehtiin sitä reissussa paljon. Reissun kohokohta taisi olla vesiliukumäki, jota ensin laskettiin sylissä ja lopulta tultiin hurjasti yksin alas. Ja ainakin sen 50 kertaa. Meillä oli mukana vedenpitävä kotelo kameralle, sen avulla mahdollistuivat seuraavat kuvat:
Reissusta tarttui rusketusraitojen lisäksi mukaan Tuomolle räätälillä teetettyjä kauluspaitoja ja itselleni teetetin bleiserin. Sille ei kyllä täällä ole käyttöä, mutta Suomen vierailuja odotellessa. Hienoja ovat kaikki.
Lopuksi reissun kaunein ruoka-annos: Khao Lak Pineapple Deluxe :p
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti