Pitkästä aikaa...

...saan aikaiseksi blogitekstin. Olen muutamalle kaverille jo viesteissä kertonutkin, että on ollut vähän blogitaukoa, monestakin syystä. Ensin oli jonkin aikaa sellainen tyhmä fiilis, ettei oikein keksi mitään kerrottavaa, enkä jaksa lätistä mitään arkipäiväistä. Ehkä oli taas joku ahdistuskausi, joita täällä tuntuu riittävän. Sitten tuli kylään kauan odotettu mummo. Hekku on ollut tohkeissaan, kun on joku joka jaksaa leikkiä ja touhuta ja tehdä sen seitsemännen kerran saman palapelin uudelleen. Mummo on myöskin laittanut joka kerta nukkumaan viimeiset kaksi viikkoa, saa nähdä miten suu pannaan torstaina kun mummo lähtee kotimatkalle. Ei taida H sitä oikein vielä ymmärtää, totuus iskee päin pläsiä sitten varmaan aika voimakkaasti, mutta siihen olla asennoiduttu, nyt otetaan kaikki ilo irti vielä kun voidaan. Seuraavaksi voidaan ruveta odottamaan marraskuuta jolloin saapuu toivottavasti seuraavat vieraamme ja joulukuussa onkin Suomen vierailun vuoro.

Mitä onkaan sitten pitänyt sisällään viimeiset kaksi viikkoa tai peräti kolme-neljä? Nyt mummon kanssa ollaan käyty vesipuistossa, KL towerissa, lintupuistossa ja Chinatownissa sekä lukuisissa ostoskeskuksissa. Ollaan siis pyöritty tässä KL:n alueella. Mummolle oli tärkeintä nähdä Hekkua ja viettää mahdollisimman paljon aikaa hänen kanssaan joten emme lähteneetkään suunnittelemaan mitään pidempää reissua ja ne olisi pitänyt sijoittaa sitten viikonlopuille kun Tuomokin olisi ollut vapaalla. 

Reilu viikko sitten lauantaina 13.9 oli Malesian suomalaisyhdistyksen eli Masun rapujuhlat. Itse innokkaana ihmisenä liityin Masun hallitukseen tuossa taannoin ja pääsin heti osallistumaan järjestelyihin. Mun nakkina oli ottaa ilmoittautumiset vastaan, kirjoittaa osallistujille nimilaput rintaan ja tehdä pirskeiden salaatit. Olin kyllä innoissani saadessani vähän äksöniä ja ryhtiä elämään. En ollut koskaan aikaisemmin ollut rapujuhlissa, joten tämä oli siinäkin mielessä mielenkiintoinen kokemus. Juhlat oli tosi kivat, viihdyttiin ihan aamun pikkutunneille saakka. Ja mikä mukavinta, saimme juhlia Tuomon kanssa kahdestaan ilman Hekkua, ja nautittiin kyllä täysillä vapaa-ajasta mummon hoitaessa Hekkua kotona. 

Mummo toi mukanaan paljon uusia leluja Hekulle. Tyyppi on ollut aika pyörryksissä kaikista yllätyksistä, mitä mummon laukusta on putkahdellut tässä muutaman viikon aikana. DVD-kokoelmakin on kokenut melkoisen uudistuksen, pitäisi kaiketi laittaa Suomeen päin menemään sellaisia, joita on täällä katsottu jo sen 150 kertaa. No, antaa nyt nauttia sitten, ei sitä oikein voi kieltääkään. Hekulla oli 11.9 nimpparitkin ja niitä juhlittiin tietysti minkäs muunkaan kuin Mikki-kakun ja ruisleivän kera ;) 

Kuvassa näkyvät Postimies Pate -lelut tulivat nimpparipaketeista. Täällä on pyörinyt kyllä semmonen erikoislähettipalvelu että :D on kuljetettu millon mitäkin tuolla helikopterilla. Tässä vähän tunnaria fiilistelyyn: Postimies Paten erikoislähettipalvelu

KL Birdparkissa eli lintupuistossa pääsee katsomaan lintuja todella läheltä ja tepastelemaan heidän kanssaan puiston kujilla. Alueen päälle on rakennettu iso verkko, jotta linnut eivät pääse karkuun. Tila ei kuitenkaan tunnu tippaakaan ahtaalle, puisto onkin luokiteltu maailman suurimmaksi tuollaiseksi, jossa linnut pääsevät vapaasti elelemään. Puistossa on yli 3000 lintua ja 200 eri lajia. Ainoat linnut, jotka olivat häkeissä oli papukaijat. Välillä tuntui kyllä aika pelottavalta se, että riikinkukot valtavine pyrstöineen tepastelivat muutaman sentin päässä tai että linnut lentelivät päiden yli vapaasti. Seuraavat kuvat puhuvat puolestaan:

Mummolla oli nimipäivä viikko sitten maanantaina ja kävimme eräässä kahvilassa herkuttelemassa sen kunniaksi. 

Viime tiistaina täällä vietettiin puolestaan Malesian päivää ja se oli vapaapäivä myös Tuomolle. Kävimme KL-towerissa katsomassa maisemia ja muutenkin pyörimässä keskustassa. Ilma oli tosin kovin sumuinen, mutta kiva se oli tuokin torni kokea ja nähdä maisemia korkealta. Jännä miten korkeus ei täällä paljoa päätä huimannut, johtuisiko sitten siitä, että ympärillä on kaikennäköisiä pilvenpiirtäjiä. Mun mielestä esim. Berliinin tv-torni tai Näsinneula ovat tuntuneet paljon korkeammilta kuin tämä. 

Näköalatasanteen seinällä oli listattuna vierekkäin maailman korkeimmat tornit. Tässä neljä korkeinta. Tuohon kolmanteen me pääsemmekin kenties vierailulle kun menemme Saaran luokse kylään ;) 

Taidan jättää seuraavaan kertaan tarinat vesipuistokäynnistä ja Chinatownista, nyt täytyy mennä! Palaan pian asiaan! ;)